Jalkapalloyhteiskuntaan!
30.6.2012
Panu
Aihealueet: Ajankohtaista, Yhteiskunta, Kulttuuri, Kansainväliset suhteet, Siirtolaisuus
Jalkapallon Euroopan-mestaruuskisat ovat juuri lopuillaan, ja pitkäaikaisena asiaatuntemattomana mielipiteenilmaisijana urheilukysymyksissä saan varmaankin tuhertaa pari sanaa jalkapallosta. Kuten tiedättekin, minulla ei ole paljoa hyvää sanottavaa urheilusta yleensä eikä varsinkaan pallopeleistä, mutta näin aikuisiällä omat nuoruusaikaiset turhaumat tulee voida sysätä syrjään ja tarkastella esimerkiksi jalkapalloa ikuisuusnäkökulmasta, koko yhteiskunnan etua ajatellen. Siksi aion kerrankin jättää vähemmälle valituksen siitä kuinka minua kiusattiin koulussa ja kuinka sain jalkapallon päähäni ja kirjoittaa sen sijaan siitä ajatuksesta käsin, että kiusaaminen ei ollut jalkapallon, vaan kiusaajien vika.
Europamästersskapsspelen i fotboll håller på att ta slut, och som en långvarig sakokunnig åsiktsyttrare i idrottsfrågor måste jag väl plita ned ett par ord om fotbollen. Som ni säkert vet är det inte mycket gott jag har att säga om idrott i allmänhet och bollspel i synnerhet, men i vuxen ålder bör man kunna skjuta åt sidan sina egna ungdomsfrustrationer och betrakta t ex fotboll ur en evighetssynvinkel, med tanke på hur den kan vara hela samhället till nytta. Därför tänker jag för en gångs skull inte jämra mig över hur jag blev mobbad i skolan och fick bollen i huvudet, utan i stället utgå från att mobbningen kanske inte var så mycket fotbollens fel som mobbarnas.
Jollain suomalaisella jalkapallofoorumilla oli muutama vuosi sitten luettavissa hauska puheenvuoro siitä, kuinka Suomi voitaisiin muuttaa jalkapalloyhteiskunnaksi. Kirjoittaja piti lätkäintoilijoita vihamielisinä vääräuskoisina ja ehdotti että heille avattaisiin uudelleenkoulutusleirejä - leikinpäiten toki, mutta tälläkin vitsillä on vakavat perusteensa, sillä viimeksi jääkiekon muut urheilulajit tukahduttavasta ja suomalaista urheilukulttuuria köyhdyttävästä vaikutuksesta on puhunut itse juoksijalegenda Arto Bryggare. Hän ei myöskään jättänyt huomiotta, että vanhemmille tulee kalliiksi ostaa jääkiekkovarusteita nopeasti kasvavalle nuorelle.
På något finskt fotbollsforum skrevs det för ett antal år sedan ett roligt inlägg om hur Finland kunde förvandlas till ett ”fotbollssamhälle”. Skribenten såg ishockeyentusiasterna som fientliga otrogna och föreslog att det skulle öppnas omskolningsläger för dem - på lek naturligtvis, men det förefaller finnas ett allvar även bakom detta skämt, ty senast var det löparlegenden Arto Bryggare som uttryckte oro över hur ishockey kväver alla andra idrottsgrenar och utarmar idrottskulturen i Finland. Bryggare förteg inte heller det faktum att det blir dyrt för föräldrarna att köpa ishockeyutrustning åt en snabbt växande unge.
Jos koulun kaikkien poikien on pakko pelata jääkiekkoa ja maksaa kamat omasta taskustaan, kohdellaan epäoikeudenmukaisesti niitä lapsia, joita peli ei kiinnosta. Koulun jumppatunneilla on omasta mielestäni harrastettava ainoastaan niitä lajeja, joita varten koulu voi omasta takaa järjestää kaikki erityisvarusteet. Tämä tarkoittaa, että talvella pelataan kori- ja lentopalloa voimistelusalissa ja kesäisin ja syksyisin futista ulkona. Jos pitää lätkää pelata, niin silloin koulun tulee voida lainata penskoille kypärät, mailat ja suojukset. Juujuu, tiedänhän minä että se on epärealistista, julkisella sektorilla ei ole rahaa ja kouluilla ei sitäkään vähää. Selvä peli. Ei kamoja - ei lätkää jumppatunneilla. Kuinka vaikeaa tätä on tajuta? Ne lapset, jotka haluavat pelata lätkää, voivat kaikin mokomin värväytyä johonkin paikalliseen urheiluseuraan. Mutta jalkapallot, lentopallot ja koripallot eivät maailmoja maksa, sellaiset voi panna vaikka koulun hankintalistaan.
Om alla killar i skolan både måste spela ishockey och finansiera prylarna ur egen ficka så blir det orättvist mot de barn som inte intresserar sig för spelet. På gympatimmarna i skolan ska man enligt min åsikt endast ägna sig åt sådana idrottsgrenar som skolan kan tillhandahålla all specialiserad utrustning för. Det här betyder att man under vintern spelar basketboll och volleyboll i gymnastiksalen och under våren och hösten fotboll utomhus. Men ska man spela ishockey så ska skolan kunna låna ungarna hjälmar, klubbor och skyddsutrustning. Jaja, jag vet att det är orealistiskt, den offentliga sektorn har inte råd med sånt där och skolorna allra minst. Fint. Inga prylar, ingen ishockey på gympatimmarna. Hur svårt kan det vara? De barn som vill spela ishockey kan väl ta värvning på någon lokal idrottsförening. Men fotbollar, volleybollar och basketbollar kostar inte skjortan, dem kan t o m en skola inkludera i sina anskaffningslistor.
Minulla ei juurikaan ole miellyttäviä muistoja jumppatunneilta, mutta jalkapallosta minäkin sain jonkin verran onnistumisen elämyksiä - onnistuin tunnetusti jopa tekemään pari maalia kun olin kahdentoista. Ei siis ole täysin hatusta vedettyä että jalkapallo on niitä harvoja lajeja joissa fyysisesti vähälahjaisemmatkin voivat osallistua yhteisiin ponnistuksiin. Myöskään mitään sellaista kallista roju- ja roipesettiä ei tarvita kuten jääkiekossa, ja vaikka kaikkein hienostuneimpia sääntöjä ei tajuaisikaan, ei ole vaikeaa ymmärtää että tuo tuossa on nyt vastustajan maali ja että palloa pitää potkia siihen päin, ja jos se toinen porukka yrittää pujotella meidän maalille päin, sille on pantava mahdollisuuksien mukaan kampoihin.
Jag har få angenäma minnen från gympatimmarna, men fotbollen gav mig till och med några få upplevelser av framgång - jag lyckades som bekant skjuta ett par mål när jag var i tolvårsåldern. Det är alltså inte helt ur luften gripet att fotbollen är en av de få idrottsgrenar där även de fysiskt mindre begåvade kan bidra till gemensamma strävanden. Det behövs inte heller en uppsättning dyra prylar som i ishockey, och fast man inte begriper de allra mest intrikata reglerna är det inte svårt att fatta att det där nu är motståndarens mål och att det gäller att helst sparka bollen i riktning mot den samt göra livet så surt som möjligt för de som håller på att dribbla mot vårt mål.
Ja jos meininki on kotouttaa maahanmuuttajanuoret ja vastustaa rasismia, niin kyllä jalkapallosta on siinäkin hyötyä. Koska Suomi ei maajoukkuetasolla ole mikään johtava jalkapallomaa yksittäisistä pelaajasuuruuksista huolimatta, maassamme ei jalkapallon piirissä juuri esiinny brutaalia nationalismia. Sitä vastoin meillä on jo nyt maahanmuuttajataustaisia jalkapallotähtiä kuten Shefki Kuqi ja Perparim ja Mehmet Hetemaj. Pikkupojat ja nuoret kundit eivät tunnetusti paljoa perusta siitä kun maireat tädit puhuvat kuinka kaikki lapset maailman ystäviä olkaa ain’, mutta sitä vastoin he voivat ihailla esikuvinaan albaani- tai somalitaustaisia jalkapallotähtiä. Ja vaikka pikku Veeti ei aikuisena pääsisikään pelaamaan Barçassa kuten suuri idolinsa Abdikadir, hänen terveydelleen on kuitenkin hyväksi oppia pelaamaan jalkapalloa kuntoilulajina - joksi jääkiekko ei oikein taida kelvata.
Vill man dessutom integrera invandrarungdomar i samhället och bekämpa rasism bör man absolut inte glömma bort fotbollen. Eftersom Finland inte är något ledande fotbollsland på landslagsnivå trots att vi har individuellt framgångsrika spelare finns det föga brutal nationalism inom fotbollen i vårt land. Däremot har vi redan nu fotbollsstjärnor med invandrarbakgrund: Shefki Kuqi och Perparim och Mehmet Hetemaj. Småpojkar och unga killar gillar som bekant inte något tantprat om hur världens barn ska vara vänner med varandra, men däremot kan albansk- eller somaliskättade fotbollsstjärnor tjäna som förebilder för dem; och även om lille Veeti inte nödvändigtvis kommer att spela i Barça som hans stora idol Abdikadir, är det ändå bra för hans hälsa om han lär sig spela fotboll som konditionsidrott - något som ishockey inte riktigt duger till.
- Vikarierande IT-chef Högskolan på Åland
- Testausasiantuntija konsulttiksiExpericon Oy
- AutomaatiosuunnittelijaHR Yhtiöt Oy
- TuotekehitysinsinööriRolls-Royce Oy Ab
- TuotantopäällikköNeon2
- ProjektipäällikköSensire Oy
- ProduktutvecklingsingenjörRolls-Royce Oy Ab
- ICT asiantuntija/ohjelmoijaOK Perintä Oy
- OhjelmistosuunnittelijaDatatech Oy
- TietoliikenneasentajiaEsari Verkkopalvelut Oy
- 1.
-
Eihän kouluikäisten jääkiekkoon tarvita kuin luistimet ja maila, eikä muuta koulussakaan vaadittu. Nekin molemmat oli koululta lainattavissa, jos ei halunnut omiaan tuoda. Somalilapset ovat kuulemma kovia luistelijoita, ehkä siis tämän urheilun kautta tapahtuvan integraation tavoite ei sittenkään pitäisi olla somalitaustainen jalkapalloilija vaan jääkiekkoilija.
- 2.
-
Aikoinaan tietty globaali yhteisö ihmetteli miten on mahdollista että köyhissä sichuanilaisissa kylissä fanitettiin amerikkalaisia koripallopelaajia. Sosiologi teki tutkimuksen ja selvisi että koripallon suosio johui siitä, että siellä ei aikoinan ollut varaa edes fudislenkkareihin. Rautalangasta vääntyi kori, ja yhteiskassasta sai pallon. Kouluissakin näin.
Brasiliassa ei tosin tartte lenkkareitakaan, siellä potkitaan paljain jaloin beachillä. Sama koskien Burmaa, jossa chinlon pallo on tehty rottingista - rattan ball. Ei tartte edes äydä faijan lompakolla, pallon kasaa suoraan viidakosta.
- 3.
-
Den Röde Prästen Ilkka Turkka on kyllä onnistunut käyttämään jääkiekkoakin maahanmuottajanuorien kotouttamisessa.
Huom. Jos minä kirjoitan jotain hyvää jääkiekosta ja vasurista, siihen on suhtauduttava hyvin vakavasti. Vähän niinkuin Panu kehuisi persua, olisi taatusti aiheesta.
- 4.
-
Äkkiä ajatellen jalkapallon suurin haitta on sen kyky saada ihmiset käyttäytymään kuin vähämieliset. Puhumattakaan jalkapallohuliganismista kuolonuhreineen.
Tarkemmin ajatellen kyse lienee kuitenkin siitä että jalkapalloympäristö houkuttelee myös idiootteja jotka ilman jalkapalloa toteuttaisivat idiotismiaan jollain muulla tavalla. Ehkä on siis parempi että idiootit kerätään stadioneiden ympärille jossa he ovat helpommin valvottavissa. Sama pätee toki jääkiekkoon.
Miksiköhän yleisurheilu-, lentopallo-, taitoluistelu- tai suunnistushuliganismi ovat tuntemattomia käsitteitä?
- 5.
-
Vaikka jalkapallo kuuluukin suosikkeihini, homma on mennyt täysin älyttömyyksiin. Ei ole yhtään liioiteltua sanoa, että se on joillekin uskonto ja toisille elämän korvike.
Vielä 90-luvun alkupuolella pelaajapalkkiot olivat jotenkin järjen rajoissa. Sittemmin on menty kaiken järjen ulkopuolelle. Ei ihme, että usein varsin köyhistä oloista olevat pojat (englannissakin pelaajat ovat usein työläistaustaisia) menevät sekaisin niin julkisuudesta kuin rahastakin.
Tässäkin tulee pää vetävän käteen. Lisäksi sopupelit ja doping. Jälkimmäisestä ei vaan juuri puhuta, raha tukkii suut - pikkulajeja on paljon helpompi kiusata.
Espanjassakin tullaan kohta kyselemään, pitääkö rahoja todella laittaa niin paljon jalkapalloseurojen sponsorointiin, kun työttömyysaste on 25% ja nuorten jopa 50%.Erinäisiä seurojen laittomuuksia on katseltu sormien välistä ja toinen silmä kiinni muutenkin. Pitäisikö rahat laittaa tuottavaan elinkeinotoimintaan?
No, jostain syystä osalla maailman raharikkaista on ollut tarvetta omistaa jalkapalloseuroja ja rahoittaa niitä. Urheilu on hyvä bisnes vain harvoin. Valioliigan mestaruuden voittamut Manchester City teki viime kaudelta n. 126 miljoonan punnan tappion. - 6.
-
Jalkapallojoukkueissa on enemmän ulkomaalaispelaajia mitä yliopistoissa yhteensä. Rasismia voi olla enemmän opinahjoissa mitä pelikentillä.
Toisaalta jos katsoo miksi Suomeen tulee ulkomaalaisia pelaajia, se voi kääntää jutun rasismista juuri päälaelleen. Tasa-arvo ei toteudu rasismin kukkiessa hatuissa.
Verotietojen mukaan Rovaniemen palloseuran erottamat afrikkalaispelaajat tienasivat vain murto-osan alan keskipalkasta. Jalkapallon lahjusepäilyt nostavat esiin kysymyksen suomalaisen jalkapallon halpatyövoimasta. Suomi on lähes ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa ei ole sovittu pelaajien minimipalkasta.
- 7.
-
Panulta varsin hyvä kirjoitus, mutta jalkapalloa voidaan ja pelataankin myös sisällä. Lajissa myös virallisesti kilpaillaan ja siitä käytetään nimitystä futsal.
Mitäs mieltä Panu on muuten (Pakkoruotsissa kehitetystä) sählystä/salibandystä (suosikkilajini ja sen jälkeen vasta futis)?
- 8.
-
Itse olen tykännyt pallopeleistä noin harjoittaja näkökulmasta. Eniten kokemusta on karttunut pesäpallosta ja pallon heittämisestä koiralle. Kutsun myös planeettaamme palloksi.
Pallo on sopivan yksinkertainen ja samalla
abstrakti asia. Eräällä työpaikalla minua kutsuttiin jopa pallopääksi.Mutta sitten kun mennään linjalle Lontoon pubit
ja metrot, jalkapallohuligaanit ja lukuisissa baareissa auki olevat isot screenit, jossa miehet tärkeinä viipottavat pallon perässä isoa korvausta vastaan tunnen että pallosta on tullut joillekin hieman liian konkreettinen juttu. Ehkä urheilussa on kyse aivojen keskittymisestä pieniin suorituseroihin, joita kehot hankkivat fyysisillä äärirajoillaan. - 9.
-
Panu Höglund: - ”onnistuin tunnetusti jopa tekemään pari maalia kun olin kahdentoista.”
Miten kiusaajajengin johtajat (jotka arvattekin toimivat joukkueesi huutojakojen johtajina, ja taistelivat kumpi joukkue joutuisi sinut ottamaan) suhtautuivat tuohon saavutukseesi? Toiko urheilumenestys mitään konkreettistä hyötyä? Kiusaamisvapauden loppupäivän ajaksi?
- 10.
-
Voi teitä, lapsena ja aikuisena tulee olla niin vahva luonne että voi vetää kiusaajiaan päin lättyä. Ikävä kyllä mutta väkivalta lopettaa vittuilun. Ensin tietysti on sivistyneisyyttä jos juttelee ja sopii…
- 11.
-
Opettaja joka tuntee laumansa (kuten meidän aikoinaan) laittaa joukkueiden valitsijoiksi ja kapteeneiksi ne kaksi syrjityintä, fiksuinta, nörttiä. Ja aina vaan ja uudestaan. Koskaan ne lajin parhaat ei valinneet. Vain ne ”luuserit” valitsi. Ja se joka valitsee on kingi. Varsinkin kun venyttää (yhteisestä sopimuksesta) parhaimmiston valinnan ihan loppuun. Julkinen nöyryytys on paras oppitunti ja kun niitä tulee riittävän monta peräkkäin niin kovapäisinkin alkaa ymmärtää.
- 12.
-
Nyt , seurattuani jalkapallon EM - turnausta , tulee väkisikin mieleen artikkeli , jonka joku , heti kisojen alettua , kirjoitti : ” Jääkiekko on ilon juhla , jalkapallo on vihan juhla ! ”
Onhan sitä jääkiekkokannattajienkin joukossa löytynyt jonkin verran hulttiohenkeä . Mutta hyvin vähän verrattuna jalkapallokannattajaiin .
Jääkiekkokannattajat voivat olla samassa katsomonosassa , eivätkä kuitenkaan vahingoita toisiaan , jos jompikumpi tekee maalin .
Jalkapallon merkiotteluissa eri joukkuieden kannattajat ohjataan tiettyihin katsomon osiin , josista heidät ohjataan suoraan lentokentälle ottelun jälkeen . Näin 1980 - luvun kokemusten myötä .
Kaikkein pahimmat huligaani ( sellaiset , joidenka elämäntehtävänä on vain riehua jalkapallo - otteluissa ) käännytetään jo lentokentältä .
1980 - luvullahan yrittivät englantilaiset jalkapallohuligaanit järjestää mellakan myös Helsingissä . Suomen poliisi oli kuitenkin valmiina : Kadunpätkän kumpaankin päähän ajettiin armeijan panrssariautot ( PASi ) , joissa konekiväärit olivat valmiina ( en tiedä olivatko kovat piipussa ) , minkä jälkeen poliisit lähtivät mellakkakilvin , - kypärin ja pampuin etenemään . Engelsmannien mellakkayritys tukahdetettin heti alkuunsa .
Pian sen jälkeen saapui Suomeen myös tanskalaisia jalkapallokannattajia , mutta he eivät yritäneetkään nostaa mitään väkivaltaa . Heitä alettiinkin kutsua ' ruligaaneiksi ' ( ruots : rolight - > hauska , kiva )
Siis , ehkä pohjoismaalaiset ( Viro mukaanlukien ) osaava pitää hauskaa urheilun kanssa , mutta joillekin muille ( esim . britit tai latinaisamerikkalaiset ) se on elämää suurempi asia .
- 13.
-
Jääkiekossa tapellaan jäällä, jalkapallossa katsomoissa.
- 14.
-
Toisaalta taas jääkiekkoa fanittavat Putin, Lukashenko ja Niinistö muodostavat sellaisen jarrukentällisen, että pidän jalkapalloa paljon parempana lajina.
Jalkapallon hyökkäys- ja puolustustaktiikat ovat lukumäärältään n-kertaisia verrattuna kiekon pitkä päätyyn ja perään -koohotukseen. Kaiken lisäksi jalkapallo todellakin on aidosti antirasistinen eikä antifasistinen kuten jääkiekko.
Eikä jalkapallossa pakkoenkulla edes pärjää!