Ennen päivänlaskua ei voi
30.5.2006
Aihealueet: Ajankohtaista, Kulttuuri
Johanna Sinisalon Finlandia-romaani Ennen päivänlaskua ei voi pääsee sitten valkokankaalle, vieläpä itse vapauden ja purukumin suurenmoisessa kotimaassa. Jahka Lordi-mania tuosta vähän laantuu, saammekin sitten peikkomanian, kun isänmaallisen innostuksen villitsemät suomalaiset seuraavat elokuvan rahoitusjärjestelyjä, valmisteluja, näyttelijävalintoja ja tekoja silmä kovana ja nettifoorumeilla kiihkeästi kohkaten. Jotenkin en osaa itse innostua yhtä paljon.
Vaikka olenkin viime vuodet saarnannut romaanin puutteista kaikille vastaantulijoille, en toki yritäkään väittää, ettei sillä olisi merkittäviä ansioita. Idea oli nerokas ja toteutus suurelta osin hyvinkin onnistunut: kuten arvata saattaa, itse peikko ja sen hätäännys villipetona ihmisten maailmassa oli kuvattu uskottavasti. Meidän alempitasoisten miesten pitäisi kai olla synkän tyytyväisiä siihen, että kirjassa oli samastumiskohde meillekin, olkoonkin että homoseksuaali: ujo punkero Ecke, joka tietenkin rakastui kiihkeästi kapakan komeimpaan karjuun - aivan kuten me nössömiehet nuorina aina retkahdimme siihen mukavaan naapurintyttöön. Tietenkin Ecke joutui raivostuneen peikon hengiltä repimäksi: kiitos kaunis kirjailijalle siitä, että hän näinkin rehellisesti näytti meille nynnyille pojille oikean paikkamme maailmanrakennuksessa, statisteina, jotka joutavat elämän näyttämön kauniiden ja komeiden päähenkilöiden lemmikeille raadeltaviksi.
Mitäpä siitä - eli antteks se, kuten Hj. Nortamon raumlaset sanoisivat - mutta olen Sinisalolle yhä nyreissäni piinallisen epäuskottavasta tavasta, jolla hän esitti kaupparatsuksi mainitsemansa keski-ikäisen miehen aviosuhteen filippiiniläiseen tuontimorsiameen. Mies oli tolkuton raakalainen, joka piti vaimoaan raiskattavana huorana ja pornoleluna: hän ei koko kirjassa ollut läsnä muuten kuin taustalla vaanivana uhkatekijänä, jolla ei ollut itsetuntoa, kommunikaatiokykyä eikä inhimillisiä piirteitä, ja silloin kun hän ilmaantui tapahtumien keskipisteeseen, hän kävi päälle väkivaltaisena luonnonvoimana. Kyllähän tuollaisia miehiä epäilemättä olemassa onkin.
Ihmettelen vain, miten uskottavaa on, että kommunikaatiokyvytön räyhääjä toimii kiertävänä myyntimiehenä, siis ammatissa, jossa ihmiseltä odotetaan lipevää ylipuhumistaitoa jos missä.
Kun Sinisalo aikoinaan tuli Turkuun puhumaan kirjastaan, panin hänet tiukille tästä avioliittokuvauksesta, ja hän myönsi tuntevansa henkilökohtaisesti useitakin suomalaisen miehen ja itäaasialaisen naisen muodostamia aviopareja, joissa mies aidosti välittää naisestaan ja on kiitollinen siitä, että tällaisen aarteen on lopultakin kaikkien pettymysten jälkeen saanut omakseen. Mutta koska Veli ”Sir Vili” Karppanen -vainaan postimyyntimorsianbisnekset olivat 1990-luvun jälkipuoliskolla olleet puheenaiheena, Sinisalo päätti - vastoin parempaa tietoaan - hyödyntää kirjassaan feministien levittämää vihakliseetä äärimmäisen väkivaltaisesta ja tyhmästä suomalaismiehestä, joka ottaa köyhästä maasta tytön leikkikalukseen.
Ei olisi kannattanut: hän sai aikaan vain sisäisesti ristiriitaisen asetelman, joka laskee kirjan tasoa melkoisesti roskaviihteeseen päin, kuten kokonaisia ihmisryhmiä - tässä tapauksessa suomalaisia miehiä - leimaavat rasisminluonteiset stereotypiat yleensäkin. Eikä Sinisalolle ole todellakaan kunniaksi, että hän tiesi ja tiedosti, miten epäoikeudenmukainen tämä klisee oli, mutta päätti kuitenkin käyttää sitä, koska se oli ollut pinnalla tiedotusvälineissä.
Nyt sitten Ennen päivänlaskua ei voi joutuu rahoittajien peikonkynsien raadeltavaksi. Saa nähdä, mitä kirjasta jää jäljelle sitten kun sitä on siistitty amerikkalaisen hyssytyskulttuurin mieliksi.
Todennäköisesti ainakin homokapakoiden maailma sensuroidaan pois.
Mahdollisesti Eckestä tehdään nuori nainen, joka ihastuu päähenkilöön. Ainakin se antaisi tarinaan lisää draamaa: nuori onnettomasti rakastuva mies, jonka hätääntynyt villieläin silpoo kuoliaaksi, joutaakin mennä eikä sen perään itketä, kun taas nuori nainen, jolle käy samoin, on tragedia.
Yhteen asiaan ainakin voi luottaa: väkivaltaista ja tyhmää raiskaajamiestä, joka pitää filippiiniläistyttöä seksiorjanaan, ei takuulla poisteta käsikirjoituksesta rapakon takanakaan. Tämä klisee on nimittäin virallinen totuus keski-ikäisestä heteromiehestä vahvojen feministiliikkeiden Amerikassakin.
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Asiantuntijoita tuotekehitykseen ja prosessitukeenMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- Junior ConsultantBentley Systems
- Kirjanpitäjä järjestelmän käyttöönottoprojektiinHR Yhtiöt Oy
- Java DevelopersVaadin Oy - Saranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 järjestelmäasiantuntijaaSaranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 kehittymishaluista it-tukihenkilöäSaranen Consulting Oy
- Tiedolla johtamisen konsultti (BI)Knowit Oy - Saranen Consulting Oy
- 1.
-
Panu on kirjoittanut paljon feminismistä, mutta nyt yhtäkkiä vähemmän. On vaarana, että naisemme pääsevät ylpistymään. Pannaan siis vähän faktaa pöytään.
Jos ei osaa lukea tilastoja, niin voi saada sellaisen illuusion, että naiset olisivat älykkäämpiä. Terävin kärki on silti aina miehiä. Tästä on löydettävissä ihan poliittisesti korrekteissa psykologian kirjoissa gaussin käyrät.
Eli helpotunnettuna: Kun 80 prosenttia naisista voittaa kilpailussa 80 prosenttia miehistä, mutta miehistä 20 prosentia miehistä pesee nämä kaikki mennen tullen älyllisellä ylivoimallaan. Nämä miehet ovat yritys- ja yhteiskuntaelämän huippujohtajia.
Lisäksi miehistä toiset 20 prosenttia, tai enemmänkin pitää naisensa kurissa olemalla kovia panomiehiä. Naiselle syntyy riippuvuus mieheen, jolloin mies on jälleen kingi.
Se, että naiset eivät koskaan ole tyytyväisiä, selittyy niin ikään kyvyttömyydellä ymmärtää tilastoja. Eli jos 20 prosentissa tapauksista mies omaa älyllisiä kykyjä ja 20 prosenttia panomiehen rungon ja asenteen, ja nämä ominaisuudet eivät juurikaan korreloi, niin se tarkoittaa sitä, että vain 0,25 * 0,25 sadasosaa populaatiosta on syntynyt sekä koviksi panomiehiksi, että muutenkin lahjakkaiksi(pienimuotoinen korrelaatio ominaisuuksien välillä huomioitu).
Eli elon laskuopin mukaan miehistä siis vain neljäsosan neljäsosa eli kuudestoista osa (6%) olisi niin sanottuja alfojen alfoja. Todellisuudessa luku lienee tätäkin pienempi.
Yhtä kaikki, miehet hallitsevat ja naiset väärine käsityksineen elämän lainalaisuuksista eivät koskaan tule olemaan tyytyväisiä. Heidän fasistinen ja paha maineensa syntyy siitä, että he potkivat päähän jäljellejäävää 50 prosenttia miehistä, joille he jossakin pärjäävät.
T. Jannu
PS. Kerrataan vielä mitä tapahtuu noille 50%:lle miehiä, joita feministit voimansa tunnossa pyrkivät alistamaan. Osa suuri heistä vastaa nurkkaan ahdistettuna nyrkein. (Vain muutama hassu prosentti on todellisia väkivaltarikollisia.) Itse en ainakaan tunne lähipiirissäni ketään väkivaltaista tai arvaamatonta miestä, vaikka lehdistä voi saada sellaisen kuvan, että heitä olisi kaikkialla.
- 2.
-
Elätkö jossain maailmasta irtaallaan olevassa paperi- ja prosenttimaailmassa, härmän jannu? Montako noista faktoistasi olet tutkinut ja tarkistanut täysin vedenpitäväksi ja montako niistä vain lukenut huuli pyöreänä jostain seiskan sivuilta, että ooh, noinhan sen täytyy olla? Milläolet mitannut ja punninnut? Mikä on koulutuksesi ja pätevyytesi moista toimintaa silmällä pitäen? Entä montako prosenttia koko maapallon ihmisistä tuo otantasi kattaa? Ovatko puntarissa myös kehitysmaiden miehet ja naiset? Tuommoisella posken lepatuksella ei paljon paranisi miesrodun ylemmyyttä perustella, jos ei halua asettua naurunalaiseksi. Voisinhan toki minäkin ruveta tekemään hienoja tilastoja ja koko maailman väestön kattavia väitöksiä sen perusteella että tunnen vain yhden miehen, jonka aivolohkossa olen empiirisesti havainnut kehittyneempää älyllistä toimintaa…
- 3.
-
Tuota, saisinkohan huomauttaa, että bloggaus käsittelee Sinisalon romaania. Olisi siis hyvä, jos itse kukin kommentoija pitäytyisi aiheessa edes jossain määrin. - Panu
- 4.
-
Sitähän on miehenä nykyään jo valmiiksi naurunalainen. Panukin on jokseenkin todennut, että vasta sen jälkeen kun hän alkoi nostaa kissat pöydälle, hänestä tuli joku.
- 5.
-
”Ihmettelen vain, miten uskottavaa on, että kommunikaatiokyvytön räyhääjä toimii kiertävänä myyntimiehenä, siis ammatissa, jossa ihmiseltä odotetaan lipevää ylipuhumistaitoa jos missä.”
Hyvinkin uskottavaa. Sosiopaatit ovat usein huipputaitavia rakentamaan ja ylläpitämään kulisseja, esimerkiksi juuri jakamaan elämänsä menestyvään työminään ja sadistiseen kotiminään.
Varsin yleisiä ovat tapaukset, jossa kotityrannin todellinen olemus tulee tuttaville aitona yllätyksenä siinä vaiheessa, kun vaimo kuolee tai nostaa kytkintä.
- 6.
-
Se on ilman muuta uskottavaa, mutta Sinisalon kirjassa myyntimies ei osannut vaihtaa lipevää myyntimiesvaihdetta päälle silloinkaan kun se olisi ollut luontevaa, vaan tuli väkivaltaisesti nimenomaan kotipiiriin kuulumattoman ihmisen päälle, sen sijaan että olisi alkanut puhua tätä lieron äänellä ympäri. Siinä se kirjan epäuskottavuus oli.
- Panu