Plaza

Aihealueet: Ajankohtaista, Kulttuuri

avioliitto, julkisuuden henkilöt, kauneus, viljely, parittelu, kieli, maatilat, Koulutus, avioero

Nyt kun Günter Grass on jo käsitelty, onkin aika siirtyä Dannyyn eli Ilkka Lipsaseen - yksin siitä syystä, että Danny on ollut taas aamulla ilmestyvien iltaläystäkkeiden lööpeissä, mutta myös siksi, että kaikki typerät snobit saavat riemunkirjavan slaagin, kun minä kehtaankin mainita nuo molemmat herrat samassa virkkeessä. Puhutaanpa siis herra Lipsasesta. Julkisuuden henkilönä hän on kuitenkin ihan oikeasti jollekulle - ehkä asianomaisen sitä tiedostamatta - moraalinen esikuva siinä missä Grasskin. Sitten kun olette lopettaneet sen typerän nauramisen, tulkaa takaisin lukemaan.

Minun pitää kai sanoa aluksi, etten oikein pidä Dannya arvossa. Tämä johtuu tietysti yksinomaan hänen julkisesta roolistaan. Ainakin kuulemieni haastattelujen perusteella herra on yksityishenkilönä mahdollisesti hyvinkin sympaattinen. Naistenmiehet itse asiassa yleensä ovat henkilökohtaisesti mukavia, sosiaalisia ja ystävällisiä kavereita, ainakin niiden tapausten perusteella, joihin olen itse törmännyt. Hänen laulutaitonsa on kuitenkin yllättänyt minut lähinnä kielteisesti. Siitä on jo muutama vuosi, kun kuulin Dannyn esiintyvän jossain eetteriviestimessä, olisikohan tuo ollut peräti telkkari, ja muistan hämmästyneeni sitä, miten huonosti Danny tuntui pysyvän sävelessä: arvelin, että koko ikänsä leipänsä eteen jonkinasteisia melodioita hoilanneen miehen voisi odottaa osaavan hommansa paremmin. Toki hänelläkin on varmasti huonot päivänsä, tai ehkäpä mies on vain tulossa vanhaksi. Taannoin DVD:ltä katsomassani vanhassa Spede-elokuvassa, jossa hän nuorena ja reippaana esiintyi, hän kuulosti huomattavasti paremmalta, ja siihen aikaan kaikenlainen miksaaminen sun muu sämplääminen ei ollut läheskään nykyisellä kehitysasteellaan.

Dannyn menestys johtui kenties vain ajankohdasta, avaruuslentoväen termein laukaisuikkunasta, joka osui sopivasti kohdalle: hän oli tietyn popparityypin ensimmäinen edustaja, kohtuullisella kunnianhimolla ja ammattitaidolla markkinoitu. Vexi Salmen mukaan Dannyn esiintymistapa, elkeet ja konsepti kopioitiin ranskalaiselta Johnny Hallydaylta (herran oikea nimi on Jean-Philippe Smet, jos joku ihmetteli): amerikkalaisia rock- ja folk-tyylisiä kappaleita käännettyinä paikalliselle kielelle ja sovitettuina paikalliseen makuun. Lauluääni sinne tai tänne, mutta ainakin töitä Danny on paiskinut kuin kunnon luterilaisen kuuluu.

Tapaa, jolla Danny kohteli Armi Aavikkoa, minun on kuitenkin aivan pakko paheksua, ja olen paheksunut sitä ennenkin. Armi Aavikko vaikuttaa näin jälkeenpäin hyväksikäytön uhrilta, nuorelta haaremitytöltä, jonka Danny vain otti sillä tavalla kuin elämän sulttaanit ja maailman shemeikat ottavat nuoria naisia ja jonka hän heitti mäkeen sitten kun tyttö aikanaan tuli rupsahdusikään. Jos kyse olisi ollut vain yhden yön suhteesta, jolta kumpikaan ei odota mitään muuta kuin ihmiseläimen parittelua, en vaivautuisi närkästymään. Armi Aavikon tapauksessa kyse on kuitenkin jostain aivan muusta: hän oli missinäkin koulutyttö kauneuden markkinoilla, tuskin täysi-ikäinen pikkulikka kun Danny otti hänet showhunsa, ja muuta aikuisen ihmisen elämää hänellä ei ehtinyt olla kuin Dannyn aisaparina toimiminen. Armi Aavikon suhde Dannyyn oli minkä tahansa kriteerien mukaan niin avioliitonomainen kuin se ylipäätään saattoi olla, mutta ilman sitä juridista ja taloudellista turvaa, jonka oikea avioliitto antaa. Lisäksi, toisin kuin Dannyn vaimo, Armi Aavikko oli käytännössä samalla tavalla suojattomassa asemassa kuin entisten aikojen nuorena naimisiin menneet kotirouvat, eli vailla koulutusta ja ammattia siinä tapauksessa että mies jättää.

Kun jätetään huomiotta kaikenlainen seksuaalimoralistinen vollottelu, johon näinä jumalattomina, haureellisina ja siveettöminä aikoinamme kukaan ei kumminkaan usko, avioliitto on ennen kaikkea juridinen sopimus sellaisten ihmisten välillä, joita seksuaalisuhteen lisäksi yhdistää yhteinen taloudellinen intressi. Sellainen intressi voi olla maatilan tai torpan viljely, kuten agraarisina aikoinamme. Aivan vastaavasti, jos mies ja nainen sekä makaavat yhdessä että pitävät yhdessä tahdon-olla-sulle-hellä-ällön-löllä-lälläti-lällä -showta, ihan kylmät taloudelliset ja kaupalliset syyt sanovat, että tuollaisen parin kuuluu solmia avioliitto, ja Armi Aavikolla oli koko maailman oikeus odottaa, että Danny jättää vaimonsa ja menee hänen kanssaan naimisiin - juuri näillä samoilla syillä. Perheen jättäminen on tietysti aina raskas päätös, mutta jos kenellä niin juuri Dannylla olisi työteliäänä, rahakkaalla alalla toimivana miehenä ollut erinomaisen hyvät mahdollisuudet selviytyä avioeroon liittyvistä taloudellisista rasitteista. Armi Aavikon kohtelussa Danny osoitti ennen muuta huonoa liikemiesmoraalia, aivan riippumatta siitä, mitä mieltä ollaan avioliiton ulkopuolisista seksuaalisuhteista yleensä.

Panu Höglund