Baskiterroristien rivit rakoilemassa?
6.9.2010
Panu
Aihealueet: Ajankohtaista, Kielitiede, Kulttuuri, Politiikka
Tuoreen uutistiedon mukaan Espanjan perinteikkään terroristijärjestön, baskinationalistisen ETA:n, siviilisiipikin taivuttelee nyt terroristeja tulitaukoon. Baskiterroristien liikkuma-alan on jo kauan sanottu olevan kaventumassa, mutta eipä tiedä sitten merkitseekö tämä mitään käytännön läpimurtoa. ETA:n tulitauotkin pakkaavat olemaan epäluotettavaa sorttia, sillä viimeksi kun se pulju nelisen vuotta sitten julisti aselevon ja aloitti rauhanprosessin Espanjan hallituksen kanssa, koko touhu kaatui nimenomaan ETA:n kaksinaamaisuuteen. Jotakuinkin niin se meni, että vaikka varsinaiset terroriteot lakkasivatkin, erilaisia painostustoimia kyllä jatkettiin: tarkoituksena oli kai korostaa, ettei liikkeen tavoitteesta suostuta joustamaan.
Lopulta ETA räjäytti Madridin lentokentällä mielenosoitukselliseksi tarkoitetun pommin, mutta tämä jysy tulikin tappaneeksi sivullisen tai pari, jolloin pääministeri Zapatero ymmärrettävästi totesi tulitauon rikkoutuneen ja neuvottelujen olevan jäissä. Mahdollisesti Zapatero oli saanut tappiinsa jo aikaisemmin, sillä neuvottelu tarkoittaa periaatteessa sitä, että ollaan valmiita jossain määrin joustamaankin omista tavoitteista. Se ei siis merkitse sitä, että kutsutaan kaikki kaverit isolla porukalla neuvottelutilojen pihalle ampumaan ilmaan ja huutamaan, että mehän nyt saakeli emme anna periksi yhtikäs mistään.
ETA on perinteikäs terroristiryhmä, jonka juuret ulottuvat Francon diktatuurin aikoihin. Kaikki baskit eivät Espanjan sisällissodassakaan taistelleet Francoa vastaan - ns. karlistien eli kuningasmielisten, katolisten konservatiivien requeté-miliisin riveissä oli paljon baskeja. Francon kova linja vähemmistökansoja vastaan ei ollutkaan karlistien mieleen. Heidän ohjelmaansa kuului fuerojen, alueellisten ja paikallisten itsehallinto-oikeuksien säilyttäminen, ja tämähän ei sopinut Francon yhtenäisempää Espanjaa vaatineeseen linjaan, joten requetét sulautettiin kovalla kädellä osaksi Francon tukijoiden falangia ja puljun keulakuva ja kuningasehdokas, prinssi Javier, heitettiin mäkeen koko Espanjasta. Enpä ihmettelisi, vaikka moni Francon kannattajanakin aloittanut baski olisi katsonut Francon pettäneen hänet ja baskit yleisemminkin.
Jo vähän vanhempien väliaikatietojen mukaan ETA:lla ei ole kovin laajaa tukea Baskimaan väestön keskuudessa. Kaikki baskimaalaiset eivät toki ole baskeja, ja ETA:n julkilausuttu tavoite on ajaa vääränrotuiset (ei-baskit) mereen. Tämän takia ei oikein ole odotettavissa, että kovin suuri osa alueen asukkaista antaisi tukensa terroristeille; ehdottomia kannattajia on vain prosentti, suurempi joukko on taipuvaisia ymmärtämään ETAa passiivisesti ja kriittisesti. Tämä ei kuitenkaan ole terroristeille yksinomaan ongelma, koska ETA on kehittänyt poliittisia taktiikoita ja tekniikoita juuri tällaisten ”toisaalta, toisaalta” -ihmisten hallinnointiin ja hyödyntämiseen.
Terroristiryhmä tarvitsee tietenkin aina omat tukirakenteensa: esimerkiksi IRA:n infrastruktuuriin kuuluvat - tai kuuluivat - oleellisena osana turvatalot, joihin pakosalla oleva ”vapaaehtoinen” voi pommi-iskunsa suoritettuaan piiloutua. Tällaisia tukirakenteita ylläpitävät ne ehdottomat kannattajat. Sitä vastoin ”toisaalta, toisaalta” -ihmiset voidaan hämätä uskomaan, että ongelma ei ole terrorismi, vaan se, että terroristien kanssa ei neuvotella, ja osoittamaan mieltään neuvottelujen puolesta.
Syy siihen, että terroristien kanssa ei neuvotella, on kuitenkin juuri terrorismi. ETA:n uhkailemaksi joutunut journalisti Iñaki Ezkerra on kirjoittanut, että baskinationalistien tulisi olla kiitollisia ”meille, jotka emme ole kansallismielisiä mutta jotka olemme hyväksyneet tärkeän osan heidän ohjelmastaan, vaikka se ei olekaan meidän ohjelmamme”. Terroristeille ei kuitenkaan riitä se, että heidän ajamiaan yksittäisiä asioita hyväksytään tai vakavasti pohditaan, pikemminkin toisin päin: terroristi tulkitsee kaikki myönnytykset nöyrtymisiksi ja odottaa, että myönnytyksen tehnyt nöyrtyisi loppuun asti. Kun näin ei käy, myöntyväisestä tuleekin petturi ja vihollisista pahin, ja häntä uhkaa loanheittokampanja ja murha. Neuvottelujen tavoitteena ei ole sovitteluratkaisu, vaan lainkuuliaisen yhteiskunnan yli käveleminen, ja viime kädessä vastustajien itsetarkoituksellinen nöyryyttäminen on terroristeille tärkeämpää kuin minkään konkreettisten, myönteisten tavoitteiden läpi saaminen.
ETA harjoittaa luonnollisesti tavallista kriminaalirikollisuutta toimintansa rahoittamiseksi, esimerkiksi kidnappaamalla isorikkaita liikemiehiä ja kiristämällä firmoilta suojelurahaa. ETA:n terrori-iskujen ja murhien kohteena ovat arvattavasti ennen kaikkea armeijan sotilaat ja Espanjan eri poliisikuntien jäsenet - maassa on näet useita poliisilaitoksia, kuten baskien ja katalonialaisten omat poliisit - mutta myös valtavirtapuolueiden poliitikot, tuomarit, journalistit ja vääriä mielipiteitä esittäneet professorit ja tutkijat. Toimittajien surmaaminen on tietysti nostanut mediapuolella paljon kohua, ja sananvapausjärjestö ”Reportterit ilman rajoja” onkin pannut ETA:n mustalle listalleen diktaattorien seuraan.
ETA tietysti urputtaa itse siitä, että heikäläisillä ei ole sananvapautta, mutta sille nyt voi vain nauraa. Huolestuttavampaa on, että Espanjan valtion sensuuritoimien uhreiksi on aika ajoin joutunut sellaisia baskinkielisiä tiedotusvälineitä, jotka eivät ole olleet mitenkään yksiselitteisesti terroristien äänitorvia. Ilmeisesti sensuuripäätöksiä on tehty vain kielen, ei sisällön vuoksi.
ETA on kuitenkin viimeisten puolentoista vuosikymmenen aikana menettänyt kannatustaan. Se, että sen omat siviilisiipi patistaa terroristeja neuvotteluihin, näyttää olevan taas yksi merkki siitä, että järjestö on maalaamassa itseään nurkkaan. On myös aika selvää, että se nälkä, jolla kansallismielisyys oikeuttaa itsensä, on Baskimaassa kuitenkin pitkälti tyydytetty: baskiksi voi käydä kouluja ja korkeakouluja, baskien kulttuuri ja symboliikka on näkyvillä, baskin kieli tunnetaan kansainvälisesti, tunnetuimman baskikirjailijan teoksia on käännetty suomeksikin. Toisin sanoen ETA on useimpien baskienkin näkökulmasta muuttunut sortajaksi ja oikeuksien riistäjäksi, joka yrittää pyssyllä uhaten kertoa ihmisille, miten heidän pitäisi elää ollakseen ”oikeita”, kansallismielisen näkemyksen mukaisia baskeja.
- KaavasuunnittelijaLaukaan kunta
- KartoittajaLaukaan kunta
- SovelluskehittäjäInPlace Solutions Ab Oy
- SystemutvecklareInPlace Solutions Ab Oy
- Civil Engineer, SubstantionsABB
- Myyntiassistentti (Backoffice) /JärjestelmäasiantuntijaHR Yhtiöt Oy
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- 1.
-
Espanjan historia on jossainmäärin kaksinaamaista muutenkin.
Franco otti kuningasperheen vanhimmanpojan lähes ottolapsekseen ja kasvatti hänestä sotilaallista kuria ja järjestystä kunnioittavan miehen.
Skandaaleja synnytti myös tuon ”ottolapsen” yhteys veljensä kuolemaan aiheuttaneeseen ampuma-ase onnettomuuteen.
On epäilty että tuo vanhempi veli murhasi nuoremman ettei hänen valta-asemansa tulisi uhatuksi.Espanja on hoitanut tuon baskialueensa osittain ”paremmin” mitä Ranska. Baski on virallinen kieli Espanjassa muttei Ranskassa.
Espanjassa yhtenä ongelmana on monikielisyys joka yleensä nostaa alueellisten ääriryhmittymien itsenäisyyspyrkimyksiä.Espanjan baskialueen into itsenäisyyteen lienee hupenemassa euroopan yhdentymisen myötä.
Baskialueella olisi syytä tarkastaa että kaikki puhuvat kastiliaa hyvin, sen jälkeen baskien oma kieli on paikallista kommunikointia varten jota ei tarvita esimerkiksi Madridissa.
Voi hyvin ymmärtää mitä vaikeuksia tulee maissa joissa on monta erinlaista kulttuuria ja jossa puhutaan monia kieliä.
Baskien kulttuurihistoria on eurooppalaisittain todella vanhaa, baskien puhumaa kieltä pidetään jopa yhtenä euroopan vanhimmista kielistä.
Sikäli sitä on syytä kunnioittaa paikallisesti.Mietin niitä valtioita jotka koostuvat monista erinlaisista kulttuureista jotka on sulautettu yhteen laajenemissotien avulla. Miten ne voisivat toimia hyvin ilman ongelmia ?
Monissa suurissa maissa puhutaan esimerkiksi jopa sataa paikallista kieltä maan yhden tai kolmen virallisenkielen lisäksi.
Miten tuo yleensä on hoidettu?
Ilman vapaata valintaa voi ihmiset joutua eriarvoiseen asemaan.
Joku joka asuu pääkaupunkialueella joutuu oppimaan sen virallisen valtakielen(tuskin kolmea virallista). Hankalaksi se menee jos kaikkien pitäisi osata kolme virallistakieltä ja paikallinen kieli…siihen vielä englantia…hmm.Itävalta on hoitanut asian seuraavasti:
Virallinen kieli on saksan kieli jota kaikkien kuuluu osata.
Paikallisia virallisia kieliä ovat slovenia, unkari sekä kroatia.Tuossa on kyllä ideaa !
- 2.
-
@1: ”Mietin niitä valtioita jotka koostuvat monista erinlaisista kulttuureista jotka on sulautettu yhteen laajenemissotien avulla. Miten ne voisivat toimia hyvin ilman ongelmia ?
Monissa suurissa maissa puhutaan esimerkiksi jopa sataa paikallista kieltä maan yhden tai kolmen virallisenkielen lisäksi.
Miten tuo yleensä on hoidettu?”Panu varmaan osaa tähän vastata paremmin asiantuntijana, mutta loppujen lopuksi yllättävän hyvin näyttävät useat monikieliset valtiotkin toimivan. Tällaisiahan ovat vaikkapa Euroopassa nelikielinen Sveitsi ja Aasiassa Intia, jossa jokainen osavaltio on oma kielialueensa. Myös Kiina on monikielinen: Pekingistä katsoen jo Shanghain alueen murre on ymmärrettävyyden kannalta oma kielensä. Eurooppalaisesta yksikielisestä kansallisvaltiosta katsoen on yllättävän helppo unohtaa, että maailmanlaajuisessa katsannossa varsin tavallinen on tilanne, jossa joku maalaiskyläläinen osaa paitsi omaa äidinkieltään, myös auttavasti parin naapuriheimon kieltä ja sitten vielä laajemman alueen lingua francaa, yhteisen kommunikoinnin kieltä.
Itä-Afrikassa yhteisenä kielenä on swahili, Indonesiassa bahasa indonesia, Pakistanissa urdu, Papua-Uudessa-Guineassa pidginenglanti jne. ja tietysti lukuisissa entisissä siirtomaissa entisen siirtomaaisännän kieli. Vaikka nämä maat eivät mitään rauhan tyyssijoita olekaan, ovat vakavimmat kriisit niissä kuitenkin johtuneet muista syistä kuin kielikysymyksestä. Herkimpiä nämä yhteistä kieltä koskevat kysymykset tietenkin voivat olla silloin, kun luontevin yhteinen kieli on samalla myös valloittajan kieli, kuten on tietenkin laita vaikkapa Espanjassa.
- 3.
-
”Baskien kulttuurihistoria on eurooppalaisittain todella vanhaa, baskien puhumaa kieltä pidetään jopa yhtenä euroopan vanhimmista kielistä.
Sikäli sitä on syytä kunnioittaa paikallisesti.”Menee vähän sivuasioihin, mutta itse pidän jossakin määrin vaarallisena ajattelutapaa, jossa (vähemmistö)kielten arvoa mitataan niiden oletetun ”iän” perusteella. Miten ylipäänsä mitataan kielen ikää? Ja onko jokin pitkään muuttumattomana pysynyt isolaattikieli arvokkaampi kuin ahkerasti naapureiltaan vaikutteita ottanut ja siinä mukana muuttunut kieli?
- 4.
- 5.
-
Kieli syntyy ihmisten kommunikointitarpeesta.
Jos jotakin kieltä on puhuttu todistettavasti pitkään jollain alueella niin silloin on todennäköistä että tuo ryhmä on joskus hallinnut aluetta muutenkin kun puhumalla :)
Minusta on todennäköistä että baskit ovat hallinneet joskus tuota aluetta..koska tiedotteissa todetaan sen olevan todennäköisesti vanhin kieli euroopassa. Kieli ja hallinto yleensä liittyvät toisiinsa.
Jos he ovat joskus hallinneet aluetta ja historia olisi sellainen niin nuo pyrkimykset itsenäisyyteen voi liittyä historialliseen pointtiin. Vaikka usein ne lienevät turhia jos tuhatvuotta omasta pläntistä on aikaa.Kieliä pitää kunnioittaa paikallisesti, esimerkiksi saamea.
Sitä en ymmärrä jos kaikkien pitäisi Suomessa saamea osata, ja onneksi noin ei ole :)Tulevaisuus on mielenkiintoinen. Onko sadanvuoden päästä kaikilla maailmassa vain yksi kieli eli englannin kieli ?
Taloudellisesti katsottuna tuo olisi halvinta ja globaalia maailmaa edistävä asia.
- 6.
- 7.
-
Kiinan kielioloista voin todeta että jokaisessa provinssissa on oma kielensä jota muut ei oikein ymmärrä.
Mandarinin kiinaa opetetaan kaikkialla mutta eihän ihmiset sitä täydellisesti opi kaikkialla puhumaan.
Kantonin kieli on hyvin erinlaista ja keskikiinasta kotoisin oleva ei sitä kyllä ymmärrä juuri lainkaan.
Kiinan kieli on sellaista ettei sitä muutenkaan opi ihan helposti edes kiinalainen, jos osaa kiinaa 80% kokonaisuudesta mitä voi osata niin se riittää mihin vaan.
Alkuperäiset kielet jotka ovat monimutkaisia muuntuvat yksinkertaisemmaksi. Esimerkiksi Kiinassa noin on tapahtunut.
Nykyisin voi käyttää jo yksinkertaistettuja merkkejä eli on jätetty turhat viivat ja koukerot sanasta pois. Helpottaa kirjoittamista.Lähempänä alkuperäistä kiinan kieltä kirjoitetaan esimerkiksi Taiwanissa.
Taiwanissa puhutaan myös mandariinin kiinaa koska liiketoiminnallisesti se on välttämätöntä.
Hauskaa on huomata miten kielet sekoittuvat keskenään jopa aasiassa.
Kiinalasten käyttämiä ”merkkejä” käyttää myös japanilaiset mutta tarkoitus merkeillä on aivan eri. Noita on samantyyppisiä harakanvarpaita ainakin 300. - 8.
-
Kuinkakohan paljolti Sveitsin tilanteeseen vaikuttaa se, että ranskankielen osuus on varsin suuri ja että kielet ovat pitkälti jakautuneet alueittain, jolloin yksiselitteisen selkeätä valtakieltä ei ole olemassa, mikäli katsotaan kokonaisuutta?
- 9.
-
”Kuinkakohan paljolti Sveitsin tilanteeseen vaikuttaa se, että ranskankielen osuus on varsin suuri ja että kielet ovat pitkälti jakautuneet alueittain, jolloin yksiselitteisen selkeätä valtakieltä ei ole olemassa, mikäli katsotaan kokonaisuutta?”
Varmasti estää yhtäältä assimilaatiota ja toisaalta tarvetta rettelöinnille.
- 10.
-
Mitäs sitten teet, jos olet militanttiliikkeen LennyMurphy tai JohnnyAdair, eikä psykopaattiselle tappajalle löydy enää hommia? Aika taitaa olla dogmaattisen liikkeen katkerin vihollinen.