Aaioo, sanoi Tarzan
4.6.2008
Panu
Aihealueet: Ajankohtaista, Kulttuuri, Hömppä
Maanantain lehtiä lukiessani huomioni kiinnittyi siihen, että töllöttimestä tuli Johnny Weissmüllerin debyyttielokuva apinamies Tarzanin roolissa. Syntyperältään unkarinsaksalainen olympiauimari Weissmüller on kuulemma kanonisen käsityksen mukaan ”ainoa oikea Tarzan”, mitä olen aina ihmetellyt: artikulaatioltaan vajaa, mölähtelevä Weissmüller onnistuu kyllä mitä suurimmassa määrin olemaan apinamies, mutta romaaneissa Tarzanin ansiot eivät suinkaan rajoittuneet siihen, että hän kykeni kommunikoimaan apinoiden ja muiden villieläinten kanssa: hän opetteli myös omin päin lukemaan kuolleiden vanhempiensa jäämistöön kuulunutta aapista ja oppi siten englannin kirjakielen. Puhekielenä hän hallitsi toki senkin jälkeen vain ”suurten apinoiden” kieltä, kunnes ystävystyi ranskalaisen kanssa, jonka äidinkielen hän omaksui ennen kuin oppi puhumaan englantia.
Muistan, että juuri Tarzanin ponnistelut aapisen ääressä kiehtoivat minua pienenä aivan erityisesti. Urheiluvihamielisenä poikana suhtauduin toki tietyllä epäilyksellä fyysisiin urotöihin, ja sellaisia oli kaikissa muissakin seikkailuromaaneissa ihan riittävästi; mutta kirjan arvoituksen edessä pähkäilevään Tarzaniin minäkin saatoin samaistua. Luonnollisesti nykyään tiedän, että tämä kohtaus on jos mahdollista vieläkin epärealistisempi kuin apinamiehen muut urotyöt: sen perusteella, mitä tiedetään eläinten parissa kasvaneista lapsista, tosielämän apinalapsi ei olisi ymmärtänyt edes kuvan yhteyttä kuvaamaansa kohteeseen. Mutta tarinana Tarzanin kamppailu apinuudesta kohti ihmisyyttä on Edgar Rice Burroughsin tuotannon syvällisimpiä ja kirjallisesti vaikuttavimpia.
Arvomaailmaltaan Burroughs on tietysti juuri niin vanhanaikainen, että toisinaan on aivan on pakko nauraa. Valtakunnan virallisena antifeministinä minun on tässä yhteydessä ehdottomasti otettava puheeksi romaani Tarzan ja pikkuväki, jonka alussa Tarzan törmää naisvaltikan alla riutuvaan apinaihmisten heimoon. Tarzanin antama vahvan ja itsenäisen miehen roolimalli saa heimon alistetut koiraat nousemaan julmaan kapinaan sortajanaaraita vastaan, ja he surmaavatkin muutaman palauttaessaan sukupuolirooleja mallilleen. Kun Tarzan romaanin lopussa tapaa heimon uudestaan, naaraat ovat alistuneet miestensä (väki)valtaan, ja kun Tarzanin kanssa aiemmin ystävystynyt apinaolento lyö uutta naarastaan, se vain palvoo koirastaan silmissään lehmämäisen mielistelevä ja alistunut ilme. Kuulenko feministiäitien jo syöksyvän pikku poikiensa huoneisiin tarkistamaan, löytyykö kirjahyllystä Tarzania?
Eräässä Tarzan-sarjan jälkipuolen romaanissa - olikohan se nyt se Voittamaton Tarzan? - hän tuo näyttämölle yllättävän modernin konnagallerian, nimittäin Kominternin kommunistiagentit. Koska Burroughs ei ilmeisestikään osannut ainoatakaan vierasta kieltä, hänellä oli silminnähtäviä vaikeuksia keksiä venäläisroistoilleen uskottavan kuuloisia nimiä: muistan sellaiset hullunkuriset tekeleet kuin Leon Stabutch ja Peter Zveri. Ensimmäinen nimi viitannee Lev Trotskiin, jonka nimi oli varmasti amerikkalaislehtien otsikoissa muodossa Leon Trotsky, itse Staliniin sekä englannin kielen teurastajaa tarkoittavaan sanaan butcher. Jälkimmäisen Burroughs lienee keksinyt katsomalla sanakirjasta, että ”elukka” on venäjän kielellä zver’, ja siinä se sitten olikin - miinuspisteitä siitä, ettei hän edes yrittänyt liittää sanaan mitään perusvenäläistä sukunimipäätettä tyyliin ”Zvereff” tai ”Zveroff”.
Tarzan-kirjasarjan alkupuolella vilahtaa kyllä ihan epäpoliittinen venäläinen pahis ja julmuri nimeltä Rokoff. Rokoff on puhdastyylinen sadisti ja hirviö, jonka pahuutta kuvataan mm. antamalla hänen surmata nukkuva musta nuorukainen ampumalla. En ollut vielä kovin vanha, kun tunnistin kohtauksen kehnosti peitellyn seksuaalisen symboliikan: painaessaan pistoolin uhrin sydämelle ja vetäessään liipasinta Rokoff ei ainoastaan surmaa, vaan myös tavallaan raiskaa afrikkalaispojan. Kohtausta oli vielä pohjustettu kuvailemalla nuorukainen kauniiksi, komeaksi ja elinvoimaiseksi turmeltumattoman viidakon kasvatiksi, joten hänen kuolemansa on kaikin puolin turha, järjetön ja epäoikeudenmukainen, ja lukijan viha kohdistuu luonnollisesti Rokoffiin.
Burroughsia voidaan nykykriteerein pitää rasistisena, koska hän ei pidä afrikkalaisia aivan täysimääräisinä ihmisinä; toisaalta hänelle on ominaista myös järkevän siirtomaaherran asenne: työvoimana tarpeellisten mustien järjetön rääkkääminen, vainoaminen ja tappaminen on merkki ihmisen pahuudesta siinä missä eläinrääkkäyskin. - Myös valkoiset Burroughs asettaa arvojärjestykseen kansallisuuden perusteella: esimerkiksi venäläisistä hänen kirjoissaan suurin osa on roistoja, olivat sitten kommunisteja tai ei. Sotapropagandan tarpeiden mukaisesti toisen maailmansodan aikana kirjoitetuissa kirjoissa myös japanilaiset kuvataan kliseenmukaisina pahiksina. Jossain päin varhaistuotantoaan Burroughs viittaa jopa Ku Klux Klaniin hyvin myönteisessä mielessä, mutta loppupuolella hän saattaa jo nähdä Yhdysvaltain kansallisuuksien sekoituksen merkkinä kansakunnan nuoruudesta ja elinvoimaisuudesta.
Roistoille on luonnollisesti ominaista ellottavana esitetty seksuaalinen halu - esimerkiksi japanilaisen kerrotaan repivän poikamaisesti puetun eurooppalaisen neitosen paidan auki, ja sitten hän virnisti - kun taas hyvikset ovat poikkeuksetta siveellisiä ja herrasmiesmäisiä. Tässä lienee kyse aikakauden viihdekirjallisuuden tottumuksista, mutta Burroughsilla nekin lienevät menneet pitemmälle kuin olisi hyväksi - joskus nimittäin siveyssaarnaamisen ja seksuaalisen vihjailun yhdistäminen on suorastaan naurettavaa ristiriitaisuudessaan.
Burroughs kirjoitti Tarzan-kirjoja tuhottoman pitkän sarjan, jonka loppupuolella huomaa jo, että juttu ei oikein pysy enää alkuperäisen asetelman kehyksissä. Sekä Afrikka todella olemassaolevana paikkana että Tarzanin perhe käyvät kirjailijalle painolastiksi. Tarzan on syntynyt kai jossain vuoden 1870 tai 1875 paikkeilla - hänen poikansa Korak osallistuu ensimmäiseen maailmansotaan - ja esimerkiksi toiseen maailmansotaan sijoittuvassa romaanissa Tarzan Sumatran viidakoissa (minä en todellakaan ole keksinyt sitä omasta päästäni) Jane olisi ollut vanhanpuoleinen roistojen kidnapattavaksi. Tarzan itse puolestaan taisi juuri siinä kirjassa paljastaa olevansa kuolematon, koska joku luotettavaksi tiedetty afrikkalainen poppamies tai noitatohtori oli siunannut hänet ikuisen elämän loitsulla. Juurettoman, kuolemattoman sankarin vauhdissa mikään perhe ei toki pysyisikään.
Se, että Afrikka käy kirjailijalle ahtaaksi, näkyy siinäkin, että hän joutuu sijoittamaan maanosaan yhä epäuskottavampia fantasiamaailmoja. Muinaisen Atlantiksen pakolaisten perustama Opar tarunomaisine aarteineen käy vielä päinsä, samoin Tarzanin ja pikkuväen keskenään sotivat pikkuihmisten kaupunkivaltiot. Siinä vaiheessa kun Burroughsin pitää sijoittaa Afrikkaan Rooman valtakunnan ajoilta ylijäänyt siirtokunta, jossa yhä puhutaan latinaa ja eletään keisari Augustuksen aikaisten tapojen mukaisesti, lukijalle tulee jo hohhoijaa-olo; mutta tietenkään kirjailija ei tyydy siihenkään, vaan hänen pitää luoda Afrikan uumeniin myös ristiretkiajan näyteikkuna.
- KaavasuunnittelijaLaukaan kunta
- KartoittajaLaukaan kunta
- SovelluskehittäjäInPlace Solutions Ab Oy
- SystemutvecklareInPlace Solutions Ab Oy
- Civil Engineer, SubstantionsABB
- Myyntiassistentti (Backoffice) /JärjestelmäasiantuntijaHR Yhtiöt Oy
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- 1.
-
Härreguud……….mitäköhän Panu olet mieltä Peppi Pitkätossusta, ettei vaan o muuttuisi mielessäsi u:ksi.
- 2.
-
Muistitko Panu oikeasti tuon kaiken vai kurkitko kansien väliin? Tarzan oli kyllä hauskaa luettavaa.
- 3.
-
Kuulin radiosta pätkän ohjelmasta ”10 kirjaa lapsuudesta: Tarzan” juuri tänä aamuna. Mahtaakohan Ylellä olla menossa jokin Tarzan-teema?
- 4.
-
Tarzanit ovat minusta fantasiakirjoja. Jos niitä lukee/katsoo sellaisina, ei yhtään haittaa roomalaiset legioonat., liaanien kovin epätavallinen kasvutapa ja tiikerit afrikan viidakoissa…
Minusta hyvän seikkailun tunnistaa siitä, että sankarin voi siirtää saman ikäisenä mille vuosikymmenelle hyvänsä, ja homma toimii. James Bond on tästä loistava esimerkki. Luen juuri alkuperäistä Casino Royalea ja täytyy todeta, että Fleming oli parempi kynämies kuin muistinkaan.
Weissmüllerin uintityyli on muuten nykymittapuulla aivan kaamea.
- 5.
-
Itse muistaisin lapsena pitäneeni enemmän Burroughsin Mars-kirjoista osittain juuri siksi, että vieraalla planeetalla kaikenlaiset älyttömyydet tuntuivat jotenkin luontevammilta. Pikkupojan logiikalla Tarzan-kirjat kuitenkin jollain lailla sijoitti ”oikeaan maailmaan”, eikä esimerkiksi noiden kadonneiden valtakuntien aina vain suuremmaksi kasvavaa määrää oikein voinut olla ihmettelemättä - luulisi Afrikassa jo tulevan ahdasta. :D (Sinänsä kyllä sellainen vaihtoehtotodellisuus, jossa nuo ristiretkeläisten, roomalaisten ja Atlanriksen siirtokunnat olisivat olemassa rinnakkain todellisen siirtomaa-Afrikan rinnalla ja vaikuttaisivat kukin toisiinsa, olisi kyllä kiehtovana… hmm, onkohan kukaan koskaan kirjoittanut Tarzan-fanfiktiota tuosta näkökulmasta?) Aikuisemmalla iällä Tarzanit on tietysti ymmärtänyt puhtaaksi fantasiaksi, joten nuo hienoiset omituisuudet eivät luultavasti enää häiritsisi.
(Muistan jostain lukeneeni, että nuo ideat antiikin Rooman kadonneesta siirtokunnasta, reitiltä harhautuneista ristiretkeläisistä ja Atlantiksen jälkeläisistä olisivat aikanaan olleet ainakin semivakavia teorioita. Afrikasta ilmeisesti löytyi jotain raunioita, joita ajan hengen mukaisesti pidettiin liian kehittyneinä jotta ne voisivat olla paikallisen alkuperäisväestön aikaansaannoksia. Niiden olemassaoloa sitten yritettiin selittää juurikin noilla teorioilla - ainakin kahdella ensimmäisellä, en nyt sentään tiedä onko Atlantiksen olemassaoloa ikinä pidetty tieteellisenä faktana - ja Burroughs sen kummemmin siekailematta kirjoitti kirjan jokaisen teorian pohjalta.)
- 6.
- 7.
- 8.
-
Hmm. Minä voisin ruveta kirjoittamaan harlekiinihenkistä pehmopornoa kyllästyneille kotiäideille ja sijoittaa ne Tarzan - maailmaan. Miettikää, mitä mahdollisuuksia Tarzan-maailma tarjoaisikaan tuollaisille kirjoille.
- 9.
- 10.
-
Meneekös ohi aiheen, mikäli niin, niin laita poistoon, mutta tuli tuosta Gutenbergistä mieleen. Eli voiko vapaasti kääntää 100 vuotta vanhan kirjan ja laittaa nettiin? Vaikka Ranskasta Englanniksi. Entäpä voiko siitä tehdä modernimman version ja laittaa kirjakauppaan ja tehdä hieman rahaa, jos oikein sattuu? Ja mitä tulee yli 100 vuotta sitten kuvattuun videomateriaaliin? Tai semmoiset 100 vuotta sitten otetut valokuvat, onko niissä copyright, jos vaikka ”sattuisi” eteen, eli voiko niitä hyödyntää kaupallisesti?
Anyone..?
- 11.
- 12.
-
Tälle palstalle taidetaan enää kirjoittaa ainekirjoituksia!
- 13.
-
@11, Panu
Tekijänoikeus vanhenee 70 vuodessa tekijän kuolemasta. Nimettöminä julkaistut teokset vapautuvat 70 vuotta julkaisunsa jälkeen. (Tarkalleen ottaen kaikki tiettynä vuonna vapautuvat teokset vapautuvat vasta 31.12. klo 24.00)
Tuo klassikkoteosten hyödyntäminen on ihan normaalia bisnestä. Esimerkiksi englanninkielisessä maailmassa Penguin-kustantamo julkaisee viktoriaanisen ajan romaaneja (Dickens, Austen jne.) ja Shakespearea halpoina pokkareina. Briteissä ne maksavat yleensä alle punnan ja Suomessa niitä saa kirjakaupasta parilla eurolla.
Suomenkielisen kirjallisuuden kohdalla ongelmana on se, että meillä on ollut pitkäikäisiä kirjailijoita. Aleksis Kivi, Eino Leino, Teuvo Pakkala, Juhani Aho, Uuno Kailas ja Cajanderin suomennos Runebergista ovat vapaata riistaa. Sen sijaan Waltari vapautuu vasta vuoden 2050 alussa, Sibelius vasta 2026, Yrjö Jylhä 2016, Paavolainen 2035, Hellaakoski 2023, Koskenniemi 2033, Katri Vala 2015, Väinö Linna 2063.
Eräs hyvä projekti suomalaisen kulttuurin edistämiseksi voisi olla se, että valtio ostaisi edellä mainittujen taiteilijoitten tekijänoikeudet könttäsummalla ja jättäisi heidän klassikkoteoksensa vapaasti kustannettaviksi.
- 14.
-
Tony M havaitsin nimittäin äsken, että Lumieren veljekset lainoivat niitä videovehkeitään mm erilaisille matkailijoille, ja vähän yli 100 vuotta sitten eräs jannu otti videkuvaa eräästä alueesta ja matsku on erään sosieteetin kellareissa. Nyt Tony M tietääkin sitten yhden keräilijän joka oli saanut luvan kopsata tuon videomateriaalin. Ilkeä antifeministi Tony M ottikin tänään tuohon keräilijään yhteyttä, ja aikoo tavallaan taka-kautta ottaa haltuunsa tuon videomateriaalin, leikata sitä, lisätä siihen vähän yli 60 vuotta kuoleman jälkeistä päiväkirjaa, ottaa yhteyttä Cannesista Hollywodiin ja lähteä maailmankiertueelle.
Hieman sitten tietenkin v-tuttaisi, kun on 100 miljoonaa tilillä, että joku sosieteetin vanha mummo - Lumieren äidin pojan lapsenlapsi - vaatisi jotain korvauksia. Tosin ehkäpä sitä ennen voisi hukata nuo rahat joko Sveitsiin tai Neitsytsaarille. Ei sentään, paras vaihtoehto on tietenkin Lontoo: Beresowskista Shinawatraan, kelpaa kyllä vakuudeksi.
- 15.
-
Kiitos informaatiosta aleksiandrialainen, ja ihan vaan tällaisena vinkkinä, meidän kesken, tai kommenttina, ei kerrota muille, niin kyllä kai Suomesta on muutakin kulttuurihistoriallisesti arvokasta materiaalia kuin pelkästään kotimaista materiaalia. Jopa ”aito Indiana Jones”, R.C Andrews, kiersi New York Timesin mukaan Lapin kautta jo vuosia ennen Kekkosen ajanlaskun alkua. Luulisi että muunkinlaista havaintoa löytyy. Mutta ehkä kirkko pitää sensuurissa. Arkistoissa kummittelee.
- 16.
- 17.
-
Tuosta listasta vielä, niin näyttääkin siltä, että 1960-luvun lopulla Nigeriasta irrottautunut Biafra-valtio, joka tuosta vaan otti Sibeliuksen Finlandian kansallislaulukseen, rikkoi suomalaisia tekijänoikeuslakeja.
Kehoitankin että suomalaiset lopettaa protestiksi matkustamisen tuohon afrikkalaiseen paratiisiin nimeltään Nigeria. Toivottavasti loppuu Nigerian ihanilla hiekkarannoilla löhöäminen, kulttuurinen reaalivuorovaikutus ynnä muunlainen taxfree shoppailu Lagosissa - tuossa kosmopoliittisessa mukavatunnelmaisessa kulttuurikaupungissa.
- 18.
-
Toistaalta Finlandiaa on laulettu virtenä anglomaissa jo pitkään. Tai siis vanhaa tekstiä Finiksen melodialla.
- 19.
-
Piraatteja koko maailma täynnä!
xD - 20.
-
Arvoisa Höglund.
Olette raittiusmies ja konservatiivi.
Miksi olette ylipainoinen? - 21.
-
Raittiusmiehet ja konservatiivit ovat yleensä ylipainoisia.
Sinä taas ole typerä ja runkkari.
Askeetikko?
Karamazov?
Ja vitut. - 22.
-
Luin ensimmäisen Tarzanin keväällä 1964, kun oli pois koulusta vesirokon tms. takia. Äitini löysi kirjan pahvilaatikosta talomme vintiltä. Kirja oli tämä kappale:
http://two.xthost.info/ohitus/tartar.html
Myöhemmin kirjoja löytyi vielä muutama lisää, ja viimeiset niistä luin seuraavana kesänä automatkalla (1962 Consul Cortina) jossakin Oulun eteläpuolella.
1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa täydensin sarjaa ostamalla kirjoja kavereiltani. Kun 1970-luvun alussa ilmestyi uusi painos, sain lopulta täydennettyä kokoelmaani niin, että omistin 12 ”perustarzanin” kokoelman.
1970-1980 -luvulla ilmestyivät uudet painokset myöhemmistä Tarzan-kirjoista, jolloin niitä oli kaikkiaan saatavilla 25 kappaletta. Ainoastaan sarjan viimeinen kirja, Tarzan ja Tarzan-kaksoset, jäi minulta ostamatta.
Ensimmäisen ”alkusarjan” Tarzanit luin vuosien varrella ties kuinka monta kertaa. Uudemmat versiot luin ehkä kerran tai pari kirjan mielenkiintoisuudesta riippuen.
Panu kuvaa Tarzanin arvomaailman sinänsä kohtalaisen hyvin (selvästikin Tarzan-tuntija), mutta ei kerro aivan koko totuutta. Se jää kertomatta, että Tarzanin arvomaailmassa oli paljon samaa kuin natsien arvomaailmassa - ehkä voidaan ajatella, että Tarzan edusti ”hyvää” versiota natsismista.
Ensinnäkin Tarzan inhosi nee… Afrikan alkuperäisasukkaita. He olivat Tarzanille haisevia, taikauskoisia viekkaita, yksinkertaisia ja julmia olentoja, joiden Tappaminen oli nuoren Tarzanin mielihuvi. Alkuperäisasukas kelpasi Tarzanille lähinnä silloin, kun hän oli rodullisesti parempi kuin keskimääräiset alkuperäisasukkaat ja valkoiselle miehelle ja hänen perheelleen kuolemaan asti uskollinen. Ja luonnollisesti hänen tuli olla alempana kuin valkoiset.
Juutalaisista Tarzan ei pitänyt. Yksikään Tarzan-kirjojen juutalainen ei ollut miellyttävä ihminen. Venäläinen Rokov oli myös juutalaista sukujuurta. Tarzan murhasi Rokovin ampumalla häntä puusta nuolilla niin, että Rokov laahautui verta vuotavana raajarikkona viidakossa ja kitui mahdollisimman kauan ennen kuin kuoli. Juutalaisen kommunistin, Nikolas Rokovin murha oli Tarzanin kaikkein julmin teko.
Ensimmäisessä maailmansodassa Tarzan taisteli saksalaisia vastaan, mutta sodan jälkeen saksalaiset olivat hänen parhaita ystäviään. Tarzan ja Kadonnut Valtakunta (se ”hoh, hoijaa -kirja”, jonka nimi vanhassa painoksessa oli ”Tarzan taistelee jälleen”) -kirjan sankari oli saksalainen, arjalaisia ihanteita edustanut tiedemies. Ilmalaiva, jolla Tarzan matkusti maan uumeniin, valmistettiin Saksassa. Ja toisessa maailmansodassa Tarzan ei tietenkään enää taistellut saksalaisia vastaan (syytä ei ole vaikea arvata) vaan alempirotuisiksi kuvattuja japanilaisia vastaan.
Lopuksi omalta kannaltani masentava uutinen: Jostakin absoluuttisen käsittämättömästä syystä puolet Tazan-kirjojen kokoelmastani löytyi pahvilaatikosta vanhan käytöstä poistetun autoni peräluukusta. Ne olivat ehkä päätyneet ja unohtuneet sinne ”väliaikaisvarastoon” jonkin siivouksen yhteydessä tai jollakin muulla oudolla tavalla. Tämä ei vielä olisi haitannut, mutta luukun tiiviste oli vuotanut juuri kirjojen kohdalta, ja kirjat olivat kastuneet ja homehtuneet täysin pilalle. Eli se siitä kokoelmasta. Onneksi vanhat 1940-luvun Tarzanit sentään säilyivät, koska ne olivat muualla.
- 23.
-
Tarzan, apinoiden kuningas, Tarzanin paluu, se kolmas missä oli Rokoff, Tarzanin viidakkoseikkailuita, Tarzan ja Oparin aarteet, Talttumaton Tarzan, Kauhea Tarzan. Ne olen lukenut lapsukaisena ja sitten alkoi jo tympiä. Onpahan vitun typeriä kirjoja, kun nyt ajattelee.
- 24.
-
Pikku kuriositeettina mainittakoon, että Lahja Valakivi kirjoitti sotien aikana Tarzanista suomalaisversion 'Karhumies Tarsa' ( ja siihen kolme jatko-osaa). Fanfictionia vai plagiointia?
- 25.
-
Itse taisin lukea kaikki Tarzanit, mitä kirjastosta löytyi. Ei kai niitä lapsenakaan kovin vakavasti otettavina voinut pitää, mutta silloin niitä luettiin vailla minkään valtakunna kyynisyyttä. Paitsi yhden kerran: jonkun heimon taistelussa porukat jaettiin kahteen ryhmään jotka sitten taistelivat toisiaan vastaan. Kuinka ollakaan, kaikki Tarzanin ystävät sattuivat samalle puolelle. Laskin silloin, kuinka todennäköistä se olisi oikeasti ollut.
Mutta samanlaisia nyt niin sykähdyttäviä tuotteita on esim Tintti Afrikassa. Eipä siinäkään neekerpojilla paljon raksuttanut, mutta niin vain elivät kuolemaansa asti.
- 26.
- 27.
-
Kirjailija Paula Havaste väitteli Tarzan-kirjoista: Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus.
- 28.
- 29.
-
Oletko lukenut Strindbergin Punaisen huoneen?
- 30.
-
Tietääkö joku, ulisiko Weissmüller oikeasti sen Tarzan -huudon itse, vai oliko asialla joku oopperalaulaja, kuten olen myös kuullut väitettävän?
- 31.
- 32.
- 33.
-
Tarzan ystävystyi melkein ensimmäisessä kirjassa jo itärannikon masai-heimon kanssa ja ylisti heitä länsirannikon kotiseudun alkuasukasheimoon verrattuna.
Ikävää saksalaisvastaista rasismia oli ensimmäisen maailmansodan rintamaosiossa, jolloin Tarzan tappoi tarkka-ampujan, joka esitettiin jotenkin rikollisena ja sadistisena, kun teki käskyn mukaan tarkka-ampujan toimia. Samalla tarzan jalomielisenä sieti vakooja Bertha Kircheriä, vaikka mieli teki listiä ”inhottava saksalainen”. Lopussa seisoi kitos, koska nainen paljastuikin brittiläiseksi kaksoisagentiksi.
Länsimaiden edustajana Burroughs osallistui sotapropagandaan ja vastapuolen mustamaalaamiseen.
- 34.
- 35.
-
Ihan alkuperäinen Aleksei.
- 36.
-
”..en nyt sentään tiedä onko Atlantiksen olemassaoloa ikinä pidetty tieteellisenä faktana ”
No kyllä nyt Atlantislaiset itse ainakin pitivät (-8 Olisi ollut aika syvällisellä tavalla epätieteellistä epäillä sitä mannerta, jolla itse käyskentelee ja asustaa. Atlantis on yritetty tietenkin selittää myytiksi, koska todellisuus, joka on tarua ihmeellisempää, ei koskaan saa tulla ilmi, jotta ihmiset eivät unohtaisi myydä sieluaan korporaatioiden harmaalle arkipäiväiselle maailmalle ja puurtaa kehdosta hautaan. Muutenhan ihminen haluaisi ehkä etsiä todellisuuden ihmeellisyyttä mieluummin kuin puurtaa yhdentekevässä työssä, jotta korporaatio voi repiä ihmisten selkänahoista yhä enemmän miljardeja, jättäen yhä useamman ihmispoloisen kuolemaan nälkään siinä sivussa.
Lisäksi harmautetun robotti-nykyihmisen on yhä vaikeampaa nähdä missään mitään ihmeellistä, paitsi tietenkin ihmiskätten omissa töissä kuten tietokoneissa yms.. se on aika säälittävää ja surkuteltavaa. Ihminen on aika surkeassa tilassa nykyisin. Kaikki se, joka vaikuttaa vähänkin ihmeelliseltä, on ”tieteellisillä teorioilla” latistettu ja tylsistetty systemaattisesti, ja Atlantiksesta muistetaan vakavasti värisevällä mahtipontisella äänellä lausahtaa, kuinka se on VAIN MYYTTI, SITÄ EI SITTEN IKINÄ TAPAHTUNUT, CAPISCH?? ..
(no, tuota sanaa en varmasti kirjoittanut oikein mutta välläkö häliä :))
Hyvin, hyvin harva ihminen jaksaa nykyisen työtaakan alla alkaa kyseenalaistamaan yhtään mitään, kaikista vähiten yleisesti hyväksyttyjä valheellisia dogmia, kuten myyttiä Atlantiksen myyttisyydestä..
Ja siitä kaikesta välittämättä Atlantis oli oikeasti olemassa, ihmiset elivät ja kuolivat siellä, muodostivat kukoistavan ja kauniin sivilisaation, joka oli teknologisesti meitä korkeammalla tasolla ainakin monella osa-alueella.. ei ollut saasteita, ei ollut rahaa, kapitalismia, rahan valtaa, korporaatioita.. ei ollut hävittäjiä, sotia, panssarivaunuja, kivääreitä..
Mutta oli jo kehittyneitä lentoaluksia, jotka tosin olivat rajoitetut toimimaan ilmakehän sisäpuolella. Silti, kristalliteknologia, jota he käyttivät arkipäiväisesti mm. energiantuotannossa (ja vihkimyksissä), on meille aivan täyttä hepreaa ja taianomaisen tuntuista 'tarinaa', jota ei voi nykyihminen todeksi mieltää sitten millään. Mieli ei taivu. Mieluummin nostetaan kieltävä muuri pystyyn ja sanotaan tiukka ”höpsis!”, koska niinhän muutkin tekevät, ja yleinen linja kuitenkin on, että Atlantis oli vain myytti, ja kyllähän ne tietävät paremmin… itsehän ei tietenkään tutkita asiaa mistään näkökulmasta, kun ei sellaseen hömpötykseen ole aikaa.. pitää tehdä tärkeämpiä asioita niinkuin antaa voittoja riistokorporaatiolle, joka maksaa minulle työpanokseni arvosta jopa 20%! Sehän on tosi hyvin, sehän on lähes yhtä hyvin kuin aikoinaan plantaasiorjilla!
(joo, lopetan tähän kun hyödytöntähän tämä on, mutta on joskus pakko saada koettaa edes vähän vaikuttaa tämän maailmanmenon suuntaan kohottavasti.. jos voin herättää koko elämäni aikana edes yhden ihmisen ajattelemaan ja tutkimaan näitä asioita -itse-, elämälläni on ollut tärkeä merkitys)
- Vortac
- Vortac
- Vortac
- 37.
-
Oho, tulipa allekirjoituksia.. hm, sorry vain, ei ollut tarkoitus. Ehkä johtuu tavastani aina lopettaa viesti, allekirjottaa, ja sitten keksiä lisää kirjotettavaa vaan nopeasti tuohon väliin, niin sitten kirjoittaessani unohdan jo allekirjoittaneeni, hehe.
- 38.
-
Eikös muuten myös Tarzan-leffoissa ollut tätä propagandameininkiä? Muistan ainakin hämärästi jonkun Weissmüllerin tähdittämän leffan, jossa natsisotilaat tulivat häiritsemään viidakon rauhaa ja heitä sitten rökitettiin moninaisin tavoin. Mieleeni on tosin jäänyt lähinnä kohtaus, jossa se Tarzanin lemmikkisimpanssi räveltää saksalaisten kenttäradion kanssa ja avaa vahingossa yhteyden päämajaan, missä upseerit erehtyvät luulemaan että yhteyden toisessa päässä olisi itse Führer. Hieman köyhää huumoria kieltämättä, mutta ehkä sen voi tässä asiayhteydessä antaa anteeksi. :)
- 39.
-
@36: Jos tuo oli lyriikkaa, oikein kaunista.
Jos olit tosissasi, kipitäpä ottamaan ne lääkkeesi.
- 40.
-
No, kommentteja Vortacin Atlantis-ajatuksille?